Hiilijalanjäljestä

Viikonlopun ratoksi tein Helsingin Sanomain hiilijalanjälkitestin. Jalanjäljen suuruutta mitataan neljällä eri kategorialla: asuminen, ruokailu, liikkuminen ja elämäntapa. Yllätyin.

Laskurin mukaan tämän hetken hiilijalanjälkeni on 7 514 kg. Profiililtani olen "vihreä ninja".

Laskurin antaman selityksen mukaan "jättämäsi hiilijalanjälki on varsin kohtuullinen. Otat määrätietoisesti luonnon huomioon kulutustottumuksissasi. Noudatat suurinta osaa kestävän kehityksen periaatteista ja olet halukas oppimaan niistä lisää. Jatka taistelua hiilidioksidipäästöjä vastaan, ja jonain päivänä sinusta tulee vihreän elämäntavan mestari. Tsemppiä!"

Laskurin mukaan asumiseni ja syömiseni ovat keskivertoa kuluttavampia. Liikkuminen ja elämäntapani puolestaan sen alle. Täytyy varmaan tehdä testi uudestaan paremmalla ajalla, sillä syömiset ja liikkumiset taisivat mennä väärinpäin.

Meidän perheessä on yksi auto, jota valitettavasti joudutaan käyttämään joka arkipäivä. Sekä mieheni että minä kuljemme aamuisin yhtä matkaa autolla töihin, jonne on matkaa 55 km. 15 viimeistä kilometriä matkaamme metrolla. Töiden jälkeen minä ajelen takaisin autolla ja mies huristaa bussilla perässä pari tuntia myöhemmin. Lapsen saamisen jälkeen työmatkat oli pakko alkaa hoitaa omalla autolla, sillä julkisten varaan jättäytyminen tarkoittaisi sitä, että useimpina päivinä lasta olisi vastassa sosiaaliviranomaiset omien vanhempien sijaan; työmatka kestäisi liian kauan ja tarha ehtisi mennä kiinni.

Vapaalla sen sijaan autoilemme mahdollisimman vähän. Kotikaupunkimme keskustassa pääsee hyvin liikkumaan rattailla tai pyörällä ja lähikauppakin on kätevästi lyhyen kävelymatkan päässä. Viikonloppuisin autoilemme vain kyläillessä kauempana asuvien isovanhempien tai ystävien luona. Arkipäiville ajoittuvat vapaapäivätkin yritämme pitää yhtä aikaa, jolloin autoiluun tulee kokonaisen päivän aukko.

Ruoan suhteen sen sijaan olen erittäin tarkka, ja siksi kuulostaakin hurjalta, että kulutukseni olisi keskivertoa suurempi sen suhteen mitä suuhuni laitan. Meillä syödään paljon kasvisruokaa, kalaa tai riistaa. Viikossa menee se pakollinen 400g naudanjauhelihaa, koska 2-vuotias taapero rakastaa jauhelihakastiketta ja makaronilaatikkoa. Soijarouheesta en ole saanut niin maistuvaa, että juniori sitä suostuisi syömään. Löytyisiköhän ketään keittiögurua, joka osaisi vinkata lapsille sopivia soijarouheen maustamistapoja?

Ruoan suhteen hiilijalanjälkeäni suurentaa - myönnettäköön - juuston kulutus. YLE Teeman Ilmastodieetit -dokumenttisarjasta opin, että juuston kulutuksen hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan. Lihasta pystyisin luopumaan mutta juustosta en. Olen yrittänyt vähentää sen kulutusta ja tietysti raskauden myötä punaviini- ja juustoillat ovat jääneet pois mutta juustoa silti kuluu mielestäni ihan liikaa. Ehkä tässä olisi uudenvuodenlupauksen paikka?

Ilmastodieetit -ohjelman sivuilta löytyy muuten hieman erilainen laskuri, jolla voi mitata oman ilmastopainonsa. Siinä kulutusta mitataan seuraavilla mittareilla: asuminen ja energia, jätteet, liikenne, ruoka ja kulutus. Laskija joutuu tekemään hieman taustatyötä selvittääkseen ilmastopainonsa; kannattaa kaivaa etukäteen esille esimerkiksi sähkölaskut ja laskea vuodessa autoiluun, metroiluun tai bussimatkoihin käytettävät kilometrit. Tarvittaessa voi käyttää laskurin antamia keskivertoarvioita.

Tässä testissä pärjäsin edellistä heikommin; tulokseksi sain 8 467 kg. Taitaa olla oikeasti itsetutkiskelun paikka.

Vaikka tulokset masensivatkin niin oli niistä jotain konkreettista hyötyäkin: Hesarin laskuriin tietonsa tallentaneet osallistuvat Itämeren elvyttämiseen. Helsingin Sanomat lahjoittaa jokaisesta 25.10.-24.11.2010 HS.fi:n hiilijalanjälkipalveluun rekisteröityneestä 10 senttiä John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeelle. Lahjoitathan sinäkin?