Olen aina rakastanut kirjastoja. Lapsena vietin iltapäivät kirjastossa selaillen kirjoja ja lehtiä, kuunnellen levyjä ja lopulta raahaten huimia kirjapinoja kotiin koulurepussani. Pidän siitä valtavasta käsinkosketeltavasta tiedon määrästä ja viisaita sanoja täynnä olevia teoksista. Lomamatkoilla toiset kiertävät museoissa tai kauppakeskuksissa, minun on puolestani pakko päästä käymään paikallisessa kirjastossa.
Nykyisin työskentelen kirjastossa. Päädyin alalle vähän sattumalta, viestinnän opiskelijasta äitiyslomansijaiseksi ja edelleen vakivirkaan, mutta se oli paras sattuma mitä olisi voinut tapahtua. Nautin asiakaspalvelusta ja tykkään tutkailla uusia teoksia ja selailla uusia lehtiä ja opetella aina uutta - sosiaalista mediaa, e-kirjoja ja -lehtiä, mobiilipalveluja, tietokantoja... Tämäkin ala kehittyy huimasti ja on kunnia olla mukana opiskelemassa - ja edelleen opettamassa - uusinta uutta.
Eräs kollega kerran tokaisi, että hän työskentelee kirjastossa koska se on ekologisin työpaikka, jonka hän tietää. Missä muualla asiakkaat voivat viedä veloituksetta kirjat, lehdet, DVDt ja CDt, jopa sähkönkulutusmittarit tai sukset kotiinsa? Ja kun niitä ei enää tarvitse, ne voi palauttaa takaisin ilman että jäävät nurkkiin keräämään pölyä ja kasvamaan suuriksi tavarakasoiksi. Pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna on itsestään selvää, että jos sama tuote kiertää kymmenien tai satojen käsien kautta, säästyy mittavat määrät luonnonvaroja ja raaka-aineita, kuin jos jokainen kuluttaja ostaisi saman tuotteen itselleen.
Meidän perheessä lainataan säännöllisesti kirjoja ja CD-levyjä kotiin asti sekä lueskellaan lehtiä lukusalissa. Taapero tykkää tepastella lastenosastolla ihmettelemässä akvaariokaloja ja kattoon ripustettuja örkkejä, malttaapa joskus jopa istahtaa hetkeksi selailemaan lastenkirjaa tai tekemään palapeliä. Vanhemmat viihtyvät kirjastossa vielä pidempäänkin jos kahvila sattuu olemaan auki ja siellä pääsee virkistäytymään kahvikupin äärellä.
Suomalaiset ovat aina olleet lukijakansaa ja kirjastonkäyttäjinä maailman huippua. Suomalaisista yleisistä kirjastoista löytyy yli 35 miljoonaa kirjaa, ja vuonna 2009 kokoelmia kartutettiin lähes kahdella miljoonalla lisää. Kirjoja lainattiin yli 71 miljoonaa kertaa vuonna 2009.
Lehtiä puolestaan löytyi yleisistä kirjastoista yli 90 000 kappaletta; näistä 10 prosenttia oli sanomalehtiä ja loput aikakauslehtiä.
Suomessa on yhteensä yli 300 pääkirjastoa ja lähes 500 sivukirjastoa. Kirjastoautoja kiertää yli 150 kappaletta, ja löytyypä Suomesta jopa yksi kirjastovenekin. (http://tilastot.kirjastot.fi)
Näiden lukujen valossa ei voi kuin todeta, että meidän kannattaisi olla ylpeitä suomalaisesta kirjastosta, tutustua ja löytää sen lukemattomat aarteet yhä uudelleen ja uudelleen ja tutustuttaa lapsetkin sen ihmeelliseen maailmaan. Mikäpä onkaan mukavampi tapa viettää lauantaiaamupäivä kuin satutunti, kuppi kahvia ja vaikkapa Lapin Kansan tuorein numero?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti