Joulukuussa julkaistun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Foodspill -projektin tutkimuksen mukaan jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Eniten heitämme menemään vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää ja muita viljatuotteita sekä hedelmiä ja marjoja.
Tutkimuksen mukaan ruokajätettä syntyy eniten sinkkunaisten jäljiltä. Syiksi ruoan poisheittämiselle annettiin ruoan pilaantuminen, päiväyksen vanheneminen, lautastähteet sekä liian suuren ruokamäärän valmistaminen.
Haloo!
23 kiloa vuodessa ruokaa roskikseen, yksittäisen kotitalouden kohdalla 50-65 kiloa. Siinä olisi hiilipainonlaskijoille haastetta; ensin pitäisi laskea jokaiselle poisheitetylle kilolle oma tuotantoon ja kuljetukseen kulunut hiilijalanjälkensä, sitten sille, miten kuluttaja saa tuotteet kotiinsa ja valmistaa niistä ruoan, ja lopuksi sille, kun nämä kilot heitetään menemään ja kuljetetaan kaatopaikalle. Minun matikkapääni ei siihen riittäisi.
Miten vaikeaa voi olla ruoan pakastaminen, jatkojalostaminen tai tuunaaminen? Meillä kokataan jatkuvasti isoja vuoallisia ruokaa, jotka pakataan pakastimeen yksittäisinä annoksina. Sitten kun on sellainen päivä, ettei kertakaikkiaan jaksa miettiä illan menyytä, niin jokainen voi kaivaa esille mitä mieli tekee - tonnikalapastaa, karjalanpaistia ja muussia, linssipataa ja riisiä tai vaikkapa kasviscurrya ja pakastevihanneksia.
Panemme pakastimeen myös leipää, jos näyttää siltä ettemme ehdi sitä tuoreena syömään. Jos juustonkannikoita on jäämässä homehtumaan jääkaappiin, ne kannattaa raastaa ja pakastaa; juustoraaste toimii hyvin vaikkapa lämpimien voileipien päällä.
Ruokatähteiden tuunaukseen kannattaa ryhtyä silloin, kun ei halua pakastaa ruokaa myöhempää käyttöä varten. Kovin moni ei halua syödä samaa ruokaa monta päivää peräkkäin, joten mielikuvitus peliin ja tuunaamaan! Tähteeksi jääneestä tomaattikeitosta syntyy vaikkapa pastakastiketta, tai pastakastikkeesta keittoa. Spagetti bolognese maistuu ihan uudelta kun spagetit pätkii pieneksi, latoo uunivuokaan kastikkeen kanssa ja kruunaa paistoksen juustokastikkeella tai -raasteella. Sama toimii perunamuussin ja jauhelihakastikkeen kanssa - kerroksittain vuokaan pakastevihannesten kanssa ja juustoraastetta pinnalle niin taaperot saavat englantilaista lammaspaimenen piirasta, ainakin melkein.
Myös lisukkeita vaihtamalla saa hyvin vaihtelua ruokiin. Kasvissosekeitto maistuu hyvin erilaiselta tarjotaan se sitten raejuuston, krutonkien tai mozzarellan kanssa.
Parasta ennen -päiväys on valmistajan takuu siitä, että tuote säilyy hyvänä avaamattomana ainakin siihen päivään saakka. Minä en vielä ole kohdannut sellaista maitolitraa, joka olisi mennyt vanhaksi pari päivää päiväyksen jälkeen. Jos arveluttaa juoda maitoa sellaisenaan, niin siitä on hyvä pyöräyttää pannukakku tai lettutaikina. Piimärieskaanhan laitetaan oikein mielellään happamaksi mennyttä kermaa tai kermaviiliä - maku vain paranee sen myötä.
Pari viikkoa sitten YLE:n Puoli seitsemän -ohjelmassa kokki Harri Syrjänen tuunasi toimittajan kanssa tähteitä ja loihti vanhentuneesta leivästä, nahistuneista salaatin lehdistä, tomaatista ja juustosta lämpimiä voileipiä. Olen todennut saman: lämpimiin voileipiin voi tunkea lähes mitä vain ja ne aina maistuvat hyviltä. Ainakin kaakaon kanssa tällaisena pakkaspäivänä kuin tänään. Taidanpa tietää, mitä meillä on tarjolla iltapalalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti